Flunssa – näin hoidat oikein

“Tavallisimpia flunssan aiheuttajia ovat sadat eri virukset, yleisimpinä rinovirukset.”

Nenä tukossa, kurkkua karhentaa ja yskä vaivaa – mutta millainen flunssan hoito todella auttaa?

Tavallinen flunssa on viruksen aiheuttama ylähengitystieinfektio, joka paranee yleensä itsestään 1-2 viikossa. Tavallisimpia flunssan aiheuttajia ovat sadat eri virukset, yleisimpinä rinovirukset. Yhtä parantavaa flunssalääkettä ei ole olemassa. Flunssan hoito onkin oireiden lievitystä ja elimistön palautumiselle annettavaa aikaa.

Flunssa alkaa usein kurkkukivulla, päänsäryllä tai yleisellä huonolla ololla. Ensioireiden jälkeen voi tulla nenän tukkoisuutta, nuhaa, yskää, päänsärkyä ja lievää kuumeilua.

Tässä oppaassa farmaseutti neuvoo, miten flunssaa kannattaa hoitaa, mitä ja miten flunssalääkkeitä voi käyttää, sekä milloin on aiheellista kääntyä lääkärin puoleen.

Flunssan tärkein hoito on lepo

Flunssan hoidossa pyritään oireiden lievittämiseen ja riittävään lepoon, mikä tukee elimistön palautumista. Oikeanlainen itsehoito voi helpottaa oloa ja auttaa jaksamaan sairastelun aikana.

• Lepää riittävästi

• Juo tarpeeksi

• Vältä raskasta liikuntaa

• Yskän kannattaa yleensä antaa parantua itsestään

• Hoida nenän tukkoisuutta esimerkiksi suolavesiliuoksella tai lyhytaikaisesti nenää avaavalla lääkkeellä

• Lievitä kipua ja kuumetta tarvittaessa sopivalla lääkkeellä

Tiesitkö? Antibiooteista ei ole apua tavalliseen flunssaan, sillä se on yleisimmin viruksen aiheuttama.

Nenän tukkoisuus – mikä auttaa?

Nenän limakalvoja supistavat eli avaavat lääkkeet helpottavat tukkoisuutta lyhytaikaisesti, vaikka eivät nopeutakaan varsinaista paranemista.

• On tärkeää huomioida, että verisuonia supistavia valmisteita tulee käyttää vain lyhytaikaisesti, valmisteesta ja käyttäjästä riippuen enintään 5-7 päivää, sillä pitkäaikaisessa käytössä ne pahentavat limakalvojen turvotusta, kuivattavat limakalvoja ja lamaavat nenän värekarvojen toimintaa.

Hellävaraisempia ja pidempiaikaiseen käyttöön soveltuvia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hypertoniset suolavesisuihkeet, jotka avaavat nenää luonnollisesti. Nenähuuhtelu nenäkannulla helpottaa usein oireita.

Kurkkukipua voidaan hoitaa imeskelytableteilla ja suusuihkeilla, jotka sisältävät tulehdusta lievittäviä, antibakteerisia, antiseptisiä tai puuduttavia ainesosia.

Farmaseutin vinkit nenän tukkoisuuden ja kurkkukivun hoitoon

• Hypertoninen suolavesisuihke

• Nenäkannu

• Antiseptiset ja kipua lievittävät kurkkupastillit tai suihkeet

• Kurkkua kosteuttavat imeskelytabletit tai suihkeet

Myös lapsille voidaan käyttää suolaveteen perustuvia huuhteita ja suihkeita. Pienille lapsille, jotka eivät osaa vielä niistää, on erilaisia imuniistimiä auttamaan tukkoisuuteen.

• Vastasyntyneille voidaan käyttää fysiologista keittosuolaa sisältäviä nenätippoja.

“Flunssassa yskä on elimistön normaali suojareaktio, jonka tehtävä on poistaa hengitysteistä limaa”

Ärsyttävä yskä – mitä tehdä?

Flunssassa yskä on elimistön normaali suojareaktio, jonka tehtävä on poistaa hengitysteistä limaa. Yskä voi jatkua vielä, vaikka muut oireet olisivat jo hävinneet. Aikuisella flunssaan liittyvä yskä kestää tavallisesti 1-2 viikkoa, mutta joskus jopa 4 viikkoa.

Flunssan yhteydessä syntyvä yskä paranee usein itsestään, eikä rutiininomainen yskänlääkkeiden käyttö flunssan hoidossa ole tarpeen. Yskänlääkkeiden vaikuttavat aineet ovat joko yskänärsytystä hillitseviä tai limaa irrottavia, mutta niiden teho on vaatimaton ja niillä voi olla yhteisvaikutuksia muun lääkityksen kanssa.

Kutisevaa, ärsyttävää yskää voi lievittää imeskelytableteilla, jotka rauhoittavat ärtynyttä kurkkua ja muodostavat suojaavan kerroksen limakalvon pinnalle. Myös kurkun kostutus vesipiipulla voi auttaa.

Farmaseutin vinkit yskän hoitoon

• Nielua kosteuttavat imeskelytabletit

• Hunajavalmisteet

Lasten yskää ei suositella hoidettavaksi itsehoidon yskänlääkkeillä, sillä niiden hyödyt ovat vähäiset suhteessa mahdollisiin haittoihin. Niiden sijaan hunajasta saattaa olla hyötyä yli 1-vuotiaiden lasten yskän lievittämisessä.

• Alle 1-vuotiaille hunajaa ei saa antaa, sillä hunaja saattaa sisältää Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä, jotka voivat aiheuttaa vaarallisen imeväisbotulismin pienen lapsen kehittymättömän suolistomikrobiston vuoksi.

Kuume ja särky – miten kannattaa hoitaa?

Kuumeen lääkehoidon tarkoituksena on ennen kaikkea lievittää särkyä, uupumusta ja muuta epämukavaa oloa. Tarvittaessa voidaan käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkettä. Lääkkeen valinnassa otetaan huomioon esimerkiksi ikä, muut sairaudet, raskaus ja muut käytössä olevat lääkkeet.

• Parasetamoli sopii useimmille

• Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, eivät sovi kaikille. Lääkkeen sopivuus kannattaa aina varmistaa apteekista tai terveydenhuollosta.

• Tarvittaessa parasetamolia ja ibuprofeenia voi käyttää yhtä aikaa

• Lapsille ei pidä antaa asetyylisalisyylihappoa kuumelääkkeenä siihen liittyvän Reyen oireyhtymän mahdollisuuden vuoksi.

Farmaseutin muistutus:

• Osa yleisistä ”flunssalääkkeistä” sisältävät C-vitamiinin ja kofeiinin lisäksi myös tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia, siksi on hyvä varmistaa farmaseutilta lääkkeen sopivuus ja mahdolliset päällekkäisyydet.

Riittävästä nesteen saannista on tärkeää huolehtia erityisesti kuumeen yhteydessä. Nestehukka pahentaa väsymystä ja huonovointisuutta.

Sinkkiasetaatti – onko apua? Miten flunssaa voi ehkäistä?

CE-merkittyjen sinkkiasetaatti-imeskelytablettien on havaittu joissain tutkimuksissa lyhentävän flunssan kestoa, kun käyttö on aloitettu 24 tunnin aikana oireiden alkamisesta. Vaikka tutkimusnäyttöä on vähän, ja vaikutusmekanismi on edelleen tuntematon, voi niiden käyttöä ensioireisiin kokeilla. Oleellista on sinkkiasetaatin paikallinen vaikutus nielussa ja riittävällä annoksella, noin 80 mg vuorokaudessa maksimissaan 7 päivän ajan.

Farmaseutin vinkki:

• Valitse CE-merkitty sinkkiasetaattivalmiste – CE-merkintä osoittaa, että valmiste täyttää EU:n lääkinnällisille laitteille asetetut terveys- ja turvallisuusvaatimukset.

Flunssavirukset tarttuvat tehokkaasti pisaratartuntana, siksi tärkein flunssan ehkäisykeino on huolellinen käsihygienia!

Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Suurin osa flunssista voidaan hoitaa kotona. Lääkärin arvio on kuitenkin aiheellinen, jos oireet pitkittyvät selvästi, pahenevat tai muuttuvat poikkeaviksi. Jos yskä pitkittyy yli 6 viikkoa kestäväksi, on syytä hakeutua lääkäriin.

Flunssan jälkeen voi ilmaantua bakteeriperäisiä jälkitauteja, kuten korvatulehdusta, poskiontelotulehdusta tai keuhkokuumetta. Yleensä pitkittyvä tai uudelleen paheneva tauti on syy hakeutua lääkäriin.

Flunssa vai influenssa?

Flunssaa vastaan ei ole rokotetta, mutta influenssaa vastaan voi rokottautua.

Influenssavirukset, päätyypiltään A ja B, aiheuttavat yleensä tavallista flunssaa voimakkaamman ja äkillisemmän taudin, johon kuuluu korkea kuume, lihaskivut, päänsärky ja voimakas uupumus. Terveillä aikuisilla influenssan, kuten flunssankin, hoito on pääosin oireenmukaista.

Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi, ja esiintyvyyden suurimmat huiput osuvat yleensä tammi- helmikuulle. Influenssarokotus on tehokkain tapa ehkäistä influenssaa ja siihen liittyviä jälkitauteja. Influenssaa aiheuttavat virukset muuttuvat jatkuvasti, minkä vuoksi rokotus suositellaan yleensä otettavaksi vuosittain. Riskiryhmiin kuuluvat saavat influenssarokotuksen maksutta julkisessa terveydenhuollossa.

Asiantuntijana Kaartin apteekin farmaseutti, Anna

Lähteet:

Käypä hoito: Itselääkitys

Lääkärikirja Duodecim: Flunssa, nuhakuume, Satu Tunturi

Lääkärikirja Duodecim: Yskä, Anni Honkanen

Lääkärikirja Duodecim: Influenssa, Veli-Jukka Anttila

Aikakausikirja Duodecim: Sinkkiä flunssaan - kannattaako? Heli Reinivuoja ja Iris Erlund

Ruokavirasto, Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet